Israel sijaitsee Lähi-Idässä, Välimeren itärannalla, Euroopan, Aasian ja Afrikan mantereiden kohtaamispaikassa. Israelin rajanaapureita ovat Libanon, Syyria, Jordania ja Egypti.

 

Israel on muodoltaan pitkä ja kapea: noin 470 kilometriä pitkä ja leveimmillään 135 kilometriä leveä.

 

Vaikka Israel on kooltaan pieni, on sillä kokonaisen mantereen verran pinnanmuodostuksellista kirjoa: metsäisiltä ylämailta vehmaisiin vihreisiin laaksoihin, rannikon tasangoilta semitrooppiseen Jordanin laaksoon ja Kuolleeseen mereen – maailman alhaisimpaan pisteeseen. Suurinpiirtein puolet Israelin maa-alueesta on puolikuivaa autiomaata.

 

Israelin ilmaston vahvat piirteet ovat runsas auringonpaiste ja marraskuusta huhtikuuhun kestävä sateinen kausi. Vuotuinen sademäärä vaihtelee pohjoisen 50-70 senttimetristä etelän 2,5 senttimetriin. Alueelliset ilmasto-olot vaihtelevat huomattavasti: rannikkotasangoilla on kuuma ja kostea kesä ja leuto, sateinen talvi. Vuoristoisilla alueilla on lämmin, kuiva kesä ja suhteellisen viileä, sateinen talvi. Näillä seuduilla on ajoittain jopa kevyttä lumisadetta. Jordanin laaksossa on kuiva, kuuma kesä ja leuto talvi-ilmasto. Etelän autiomaassa päivät ovat kuumia ja yöt viileitä.

 

Israelin laajakirjoinen kasvisto ja eläimistö heijastavat maan sijaintia sekä vaihtelevaa pinnanmuodostusta ja ilmastoa. Israelissa esiintyy yli 500 lintulajia, noin 200 nisäkäs- ja matelijalajia ja 2600 kasvilajia, näistä 150 kotoperäistä. Maahan on perustettu yli 150 luonnonsuojelualuetta ja 65 kansallispuistoa, jotka käsittävät yhteensä yli 1000 neliökilometriä.

 

Monet Suomenkin kesästä tutut muuttolinnut talvehtivat Israelissa tai kulkevat sen läpi muuttoreiteillään – Suomessa kesän tulosta kertova västäräkki on Israelissa lähestyvän talven merkki. Erityisesti Pohjois-Israelin Hulan laakso ja järvialue ovat tunnettuja lintubongauskohteita, varsinkin lintujen syys- ja kevätmuuttojen aikaan.

 

Alueen vähät vesivarat ovat luoneet kiivaat pyrkimykset saatavilla olevan veden tehokkaaseen käyttöön ja uusien veden lähteiden löytämiseksi. 1960-luvulla Israelin makeanveden varannot yhdistettiin yhtenäiseksi verkostoksi jonka päävaltimo, kansallinen vesitunneli, vie vettä Pohjois- ja Keski-Israelista etelän puolikuivaan autiomaahan. Uusien makeanveden lähteiden etsintä ja kehitys keskittyy mm. sadepilvien kylvämiseen, harmaavesijärjestelmiin ja meriveden suolan poistoon.

 

Israel on maahanmuuttajien maa. Maan itsenäistymisestä 1948 lähtien väestö on lähes kymmenkertaistunut. Israelin 7,4 miljoonaa asukasta muodostavat värikkään etnisten taustojen, elämäntapojen, uskontojen, kulttuurien ja perinteiden kirjon. Tänä päivänä väestöstä noin 75,6 % on juutalaisia; ei-juutalaisia, pääosin arabeja, on noin 24,2 % väestöstä.

 

Israelin väestöstä noin 90 % elää maan 200 kaupungissa, joista monet ovat samoilla paikoilla kuin ikiaikaiset, historialliset kaupungit. Väestöstä noin 5 % elää israelilaisissa maaseutuyhteisöissä, kibbutseissa ja moshaveissa.

 

Jerusalem, Israelin pääkaupunki (747 600 asukasta) on ollut juutalaisten yhteinen keskus siitä lähtien kun kuningas Daavid teki siitä valtakuntansa pääkaupungin jo kolmetuhatta vuotta sitten. Tänä päivänä se on kukoistava, eloisa metropoli, parlamentin istuntopaikka ja Israelin suurin kaupunki.

 

Tel Aviv-Jaffa (390 000 asukasta) perustettiin 1909 ensimmäiseksi juutalaiseksi moderniksi kaupungiksi. Nykyään Tel Aviv on maan teollisuuden, kaupan, rahoituksen ja kulttuurin keskus.

 

Haifa (264 000 asukasta) on tunnettu rannikkokaupunki jo antiikin ajoilta lähtien. Haifa on tärkeä Välimeren satamakaupunki ja Pohjois-Israelin teollisuuden ja kaupan keskus,

 

Be’er Sheva (184 500 asukasta), Raamatun Patriarkkojen leiriksi nimeämä, on nykyään Etelä-Israelin suurin kapunki. Se on eteläisten alueiden hallinnon, talouden, koulutuksen, terveydenhoidon ja kulttuurielämän keskus.

 

Israel on parlamentaarinen, demokraattinen tasavalta joka koostuu lainsäädännöllisistä ja toimeenpanevista elimistä sekä oikeuslaitoksesta. Maan päämies on presidentti jonka tehtävät ovat lähinnä seremoniaalisia ja muodollisia. Knesset, maan parlamentti ja lainsäädäntövaltaa käyttävä elin, on 120-jäsenien yksikamarinen edustajainhuone joka kokoontuu sekä täysistunnoissa että 12 valiokunnassa. Knessetin jäsenet valitaan joka neljäs vuosi pidettävillä yleisillä vaaleilla. Pääministerin johtama hallitus on tärkein valtion politiikasta päättävä elin. Hallituksen jäsenet yhdessä ovat vastuullisia knessetille.

 

Koulutus ja tiede

Israelissa on oppivelvollisuus 5 vuoden iästä 18 vuoden ikään asti. Lähes kaikki kolmi- ja nelivuotiaat lapset osallistuvat jonkinlaiseen valmistavaan opetukseen.

 

Israelin korkean asteen oppilaitokset pitävät sisällään ammattikorkeakoluja, ammatillisia oppilaitoksia sekä yliopistoja joiden opetus vaihtelee humanistisista luonnontieteisiin ja joiden tekemä tutkimustyö on maailmaankuulua. Maan korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja tutkimuksen käytännön sovellukset kompensoivat Israelin luonnonvarojen niukkuutta.

 

Tammikuussa 1995 voimaan tullut Kansallinen sairausvakuutuslaki takaa kaikille Israelin asukkaille määritellyn hoitovalikoiman, mukaanlukien sairaalahoidon. Maan neljä sairauskassaa vastaavat terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta.

 

Israelilaisten elinikäennuste on 82,2 vuotta naisille ja 78,5 vuotta miehille. Vastasyntyneiden kuolleisuus on 3,9 kuolemaa 1000 synnytystä kohti. Lääkäreiden määrä suhteessa asukaslukuun on korkeampi kuin länsimaissa yleensä, samoin kuin erikoislääkäreiden määrä.

 

Israelin sosiaaliturvajärjestelmä perustuu lainsäädännölle joka takaa työntekijöiden oikeudet ja laajan valikoiman julkisia palveluja.

 

Kansallinen vakuutuslaitos (Bituach Leumi) tarjoaa Israelin asukkaille (mukaanlukien maassa vakinaisesti oleskelevat, sosiaaliturvan piiriin kuuluvat muiden maiden kansalaiset) kattavan tukivalikoiman, mm. työttömyyskorvauksen, vanhuseläkkeen, Holokaustista selviytyneiden tuen, äitiysavustuksen ja –päivärahan, lapsilisän sekä toimeentulotuen.

 

(Lähde: Israelin tilastokeskus 2008)

Bruttokansantuote 188 miljardia USD

(26.200 USD asukasta kohden)

Vienti 46 miljardia USD

Tuonti 55 miljardia USD

 

Israelin teollisuus keskittyy tuottamaan tuotteita joilla on korkea lisäarvo, ja jotka pääosin perustusvat teknologian innovaatioihin. Näitä ovat lääketieteellinen laitteisto, maanviljelysteknologia, tietoliikenneviestintä, tietokonelaitteistot ja –ohjelmistot, aurinkopaneelit, ruoan jalostus ja jalostetut kemikaalit.

 

Israelin maatalouden menestys on tulosta pitkästä taistelusta vaativia olosuhteita ja kuivuutta vastaan sekä pyrkimyksistä ottaa suurin mahdollinen hyöty irti maan vähäsistä vesivarannoista ja kuivasta, hedelmättömästä maasta. Israel tuottaa itse 93% omasta ruoantarpeestaan ja tätä täydennetään viljan, öljykasvien, lihan, kahvin, kaakaon ja sokerin tuonnilla.

 

Israelilla on kauppasuhteet kuudelle eri mantereelle. Vuonna 1975 EU:n kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen siivittämänä 54% tuonnista ja 33% viennistä suuntautuu Eurooppaan. Samankaltainen sopimus solmittiin USA:n kanssa vuonna 1985 ja USA:an suuntautuu 17% tuonnista ja 40% viennistä.

 

Tuhansien vuosien historia, juutalaisten kokoontuminen yli 70 maasta, erilaisten etnisten ryhminen elämä rinta rinnan ja loputon kansainvälinen viestinnän ja median vaikutus ovat vaikuttaneet israelilaisen kulttuurin muodostumiseen. Israelin kulttuuri on samaan aikaan sekä kansainvälisiä vaikutteita heijastelevaa että sillä on myös selkeä oma identiteettinsä. Israelilainen ilmaisukieli on yhtä kirjavaa kuin maan väestö, ja kirjallisuuden, teatterin, konserttien, radio- ja TV-ohjelmiston, viihteen, museoiden ja gallerioiden tarjonnasta varmasti löytyy jokaiselle jotain.

 

Maan viralliset kielet ovat heprea ja arabia, mutta kaduilla kuulee myös paljon muita kieliä. Raamatun kieli heprea eli pitkään vain kirjallisena ja liturgisena kielenä, mutta se uudelleenelvytettiin vuosisata sitten samaan aikaan kun juutalaisten suurempimittainen paluumuutto Israeliin alkoi.